lauantai 5. toukokuuta 2012

Ystäviä...?

Voivatko mies ja nainen olla vain ystäviä? Monet ovat kysyneet tätä, mutta onko kukaan siihen sitten lopullista vastausta löytänyt?

Monet ovat sitä mieltä,ettei se pidemmän päälle onnistu sillä mukaan tulee ennemmin tai myöhemmin: seksi tai vahvemmat tunteet toista kohtaan.

Miten sitten opiskellessa? Opiskelu aikana ystävät ovat tasaisesti yleensä niin miehiä kuin naisiakin, riippuen tietysti siitä mitä opiskelee. Itse en ole ystäviini sen kummempaa vetoa tuntenut missään vaiheessa. Olisi suuri muutos alkaa muuttaa ystävyydestä jotain suurempaa, sellainen harppaus tuntuisi pelottavalta. Toisaalta ystävä tuntisi sinut jo sellaisena kuin olet ja olisi valmis hyväksymään sinut sellaisena, mutta mitä jos suhde ei toimikkaan? Mitä jos tuon askeleen takia lopulta vain menetät tärkeän ja rakkaan ihmisen elämästäsi, hyvän ystäväsi?

Joku on joskus sanonut, että ystävyydestä kasvava rakkaus kestää pidempään eikä kuihdu niin helposti. Onko se sitten näin?

Uskon, että mies ja nainen voivat olla ystäviä ilman sen suurempaa ongelmaa. Tietysti jos toinen osapuoli tulkitsee jotain väärin ja olettaa, että toinen onkin halukas johonkin muuhun, voi syntyä ongelma. Tälläinen ongelma on kuitenkin helppo käydä keskustellen läpi, onhan ystävälle helppo asiasta puhua.

Mitä jos ystävästä tahtoisikin jotain enemmän? Olisiko suhde todella sen jälkeen kestävämpi ja vahvempi kun toinen on jo ennestään niin tuttu? Toisaalta ajatus siitä, että ystävyydestä syntyisi jotain suurempaa on tavallaan turvallinen ajatus. Ystävä on ollut osa elämääsi ehkä jo pidemmän aikaa, nähnyt elämäsi hyvät ja huonot hetket, nähnyt millainen olet ja osaat olla. Niin, ajatus siitä että ystävyydestä syntyisi jotain suurempaa, se tuntuu tutulta ja turvalliselta.

Millainen suhde sitten olisi ystävän kanssa? Syntyisikö ystävän kanssa toisellainen ymmärrys ja käyttäytymis malli kuin mitä se oli aijemmin? Eikö suhde tällöin muokkaa paria niin, etteivät he enää ole samallaisia kuin ystävinä? Kun arki muokkaa ihmisen ja saa tämän näyttämään erilaiselta, toisenlaiselta kuin ystävyys syhteessa, kestääkö parisuhde silti?
   Uskon, että suhde voi kestää sen, haluan uskoa niin. Jos ystävyys on kestänyt vuosia, ei kovin suuria yllätyksiä toisesta voi tulla esille. Kaikki suurimmat asiat ovat varmasti tulleet jo esille ystävyys syhteen aikana, mutta toki on poikkeuksia. Miksei suhde voisi kestää? Tottakai se voi jos toisesta todella välittää ja on valmis tekemään töitä suhteen eteen.

Joskus erotessa toiselle sanotaan: "Erotaan ystävinä."
Joidenki kohdalla ystävyys onnistuu vielä eronkin jälkeen, joidenkin suhde on ollut niin myrskyinen ettei sellainen vain voi onnistua, se ei enää olisi edes hyväksi kummallekaan vaikka toisesta ei tahtoisi lopullisesti päästää irti.
Voiko "erota ystävinä" jos todellista ystävyyttä ei koskaan ehtinyt olla ennen suhdetta?

Uskon siis, että nainen ja mies voivat olla ystäviä. Mitä enemmän asiaa mietin, sitä varmempi olen asiasta.
Nyt vain sain itselleni suuremman kysymyksen: voiko ystävän kanssa rakentaa suhdetta? Onko se lopulta hyvä vaiko huono asia, voisiko se toimia?

~Ninni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti